Ongelmat matkalaukkujen kanssa eivät päättyneet tänäänkään. Yksityiskohtiin menemättä ihmettelen vain miten lentokenttäpoliisit, jotka olevinaan tarkastivat ulosvietävät laukut ja matkalippujen laukkutägit yhteensopiviksi, missasivat sen että ihan eri lentoyhtiön ja ihmisen laukku lähti meidän matkaan...
Mutta nyt on oikeat kassit oikeilla omistajilla, ja syöty on, joskin juuri se kuppila mihin me Pihlan kanssa päädyttiin, oli kotvasta aiemmin lopettanut Nepalilaisen ruuan valmistuksen. Päädyimme ranskalaisiin ja voileipiin.
Ihmeteltävää on riittänyt ihan jo Kathmandun kansainvälisestä lentokentästä lähtien (se on kuvassa oikealla). Liikenne on melkoista eikä äänimerkkejä säästellä.
En aio vuokrata mitään moottoriliikennevälinettä täällä ja nyt ymmärrän miksi minulle ei suositeltu edes polkupyörää.
Liikenteestä ja muustakin elämänmenosta täällä Lalitpurissa kirjoittelen enempi kunhan asetumme. Alla kuva huoneestani jossa asun siis seuraavan kuukauden. Vessa on huoneen perällä ja suihkukin löytyy samasta tilasta, joskin vain kylmää vettä oli tarjolla tänään (tästä minua oli jo varoitettu joten ei tullut yllätyksenä)
Blogin ulkoasu on mitä on, kännykällä työlästä näpytellä ja muokata. Toivottavasti tunnelmat ja asiat käyvät kuitenkin ilmi.
Äänimaisema on täällä hyvin erilainen kuin mihin olen tottunut. Nyt, juuri ennen nukkumaan menoa, kuulen koirien haukkuvan, liikenteen huminan, autojen tööttivän ja talon naksahtelevan. Mutta pian tämä on jo tuttua eikä tällaisiin kiinnitä enää huomiota. Siksi halusin ne tänne tallentaa. Hyvää yötä, Lalitpuri vaikenee, onhan kello jo 22.25. Huomenna jatketaan seikkailuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.