keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Paska päivä


Nyt se sitten tuli, pelätty vatsatauti. Ti-ke yönä alkoi mahaan sattua ja hikoiluttaa, aamulla alkoi ripuli ja oksentelu. Kuume nousi ja laski, joka ikiseen lihakseen koski. Tuli pörröfleecepuvulle ja villasukille käyttöä, vaikka ulkona oli 26 astetta ja sisällä vielä enemmän. On ollut koiraani Lumia kova ikävä. Lumi on uskollinen kaverini silloin kun sairasta, jaksaa pötkötellä vieressäni vaikka koko päivän ja lohduttaa! 

Hauskinta tässä on se, että tietysti tämä tapahtui vapaapäivänä. Meillä oli tarkoitus lähteä Pihlan kanssa Kathmandun Durbar Squarelle heti aamusta, koska olisimme halunneet nähdä elävän lapsijumalan. Hän kuuleman mukaan esittäytyy yleisölle joka aamu noin kello 10 palatsinsa ikkunasta.
Lapsijumalaa ei kuulemma saa valokuvata noin vaan. Tämä kuva on netistä löytyneestä postikortista. 

Nepalissa valitaan nuori tyttö neitsytjumalattareksi, Kumariksi. Jumalatar valitaan nuorista ”oikeanlaisista” tytöistä, 4-vuotiaista ja hän hallitsee siihen asti kunnes hänen kuukautisensa alkavat – tai hän saa vertavuotavan haavan. Lapsijumalatar asuu perheineen palatsissaan Durbar-aukion reunalla ja näyttäytyy toisen kerroksen ikkunassa, myös turisteille, jos he osuvat paikalle oikeaan aikaan, päivittäin. Lapsijumalattaren elämä palatsissa on nepalilaisittain ylellistä, mutta sen jälkeen kun tyttö lakkaa olemasta jumala, hänen elämänsä ei enää olekaan ihan helppoa. Esimerkiksi puolison löytäminen ei välttämättä ole ihan helppoa – kuka uskaltaisi naida jumalattaren? Lisää lapsijumalattaresta voit lukea esimerkiksi Antti Helinin jutusta Kerran elämässä -sivustolla.
http://kerranelamassa.fi/nepal/kumari-kathmandun-elava-jumalatar/

Jäi jumalatar siis eilen näkemättä mutta sitäkin tutummaksi ovat tulleet vessan kaakelit. Sikälikin harmittaa vapaapäivän menetys, ettei meillä kovin montaa ole enää jäljellä! 2 viikon päästä hyppäämme jo koneeseen matkalle takaisin kotiin.

Nettikään ei eilen toiminut, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pötkötellä ja yrittää nukkua. Iltaa kohti olo alkoi vähän on parantua, onneksi toin hapankorppuja mukana, ne on olleet ainoa mitä pystynyt kuvitellakaan syövänsä. Ja salmiakki! Muistan kun olin ehkä 4 vuotias ja makasin vanhempieni sängyssä oksennustaudissa. Alkoi tehdä mieli salmiakkia ja veljeni toi kioskilta lätkäliigoja ja salmiakkiautoja. Olo alkoi korjaantua pian karkkien nauttimisen jälkeen, ja siitä lähtien aina vatsataudissa minun tekee mieli salmiakkia.
 Kaikki hajut oksettaa vieläkin ja niitähän täällä riittää. Alakerrassa tehdään aamupalaksi jotain curryruokaa, voimakas haju. Ulkona joku polttaa roskia ja tuuli tuo hajut huoneeseeni 4 kerrokseen. Jokin tunkkainen haisee huoneessani, tai ehkä se olen minä vaikka eilen tuli lämmintä vettä ja kävin suihkussa. 

Meidän talon etupihalla tosin tuoksuu jokin ihana kukka. Aivan huumaava tuoksu jonka lähdettä en ole pystynyt paikallistamaan.

Yöllä heräsin taas vessaan, ei tauti niin helposti päästänytkään otteestaan. Aamulla ilmoitin töihin etten pääse tulemaan, ihan vetelä olo edelleen. Jospa tänään olisi kuitenkin parempi päivä jo, ei ainakaan kuumetta enää ole ja oksetuskin tuntuisi olevan poissa. Ikkunan raosta kun katson, on ulkona ihana ilma. Ensi viikolle on luvattu todella kuumaa ilmaa. Näinköhän jää patikoinnit tekemättä tällä reissulla...

 Ai niin, mistä tämä vatsatauti sitten tuli? Minulla on kolme epäilystä. Söin tiistaina tavoistani poiketen irtojäätelöpallon (Baskin n Robbins oli aikoinaan mun lemppari jätskibaari Yhdysvalloissa. Täältä ei tosin saanut edes banana splitiä, vain palloja törkeään hintaan). Join myös kupin lattea ja töissä minulle tarjottiin paikallinen munkki, tosin ilman sokerikuorrutusta. Kuulin vasta munkin syötyäni että se ei ollutkaan itsetehty vaan leipomosta. Tiedä kuinka kauan seissyt tiskissä..

Meillä on täällä kaksi lempikuppilaa, jossa käymme Pihlan kanssa iltaisin syömässä. Toisen ruokalistassa lukee alla oleva teksti.

Tällä hetkellä minä olen siis hapan, kuivakka ja kova salmiakkitwistillä. Jospa tänään jo uppoaisi perinteinen euron kasvisnuudeliannos kokiksella. Palataan astialle kuten kulunut sanonta kuuluu 😁

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.